Onko pituudella väliä?
Voiko jossakin urheilulajissa pärjätä vaikka kehon mittasuhteet eivät ole siihen kaikkein suotuisimmat? Entä voiko pituudesta tai mittasuhteista huolimatta harrastaa haluamaansa lajia?
Liikuntafysiologian dosentti sekä liikuntatieteiden tohtori (2009) Juha Hulmi kirjoittaa
blogipostauksessaan “Pitkä tai pätkä, onko sen niin väliä urheilussa?” kehon mittasuhteiden ja
pituuden merkityksestä suhteessa urheiluun ja siinä pärjäämiseen. Kirjoituksen keskeisenä teemana
olikin selvittää, onko kehon pituudella ja mittasuhteilla vaikutusta, ja toisaalta voiko kuka tahansa pärjätä
missä tahansa.
Suomen naisvoimistelijoiden Naisten telinevoimistelun lajianalyysin mukaan pienikokoisella
ja hoikalla ruumiinrakenteella pärjää lajissa paremmin, kuin esimerkiksi pitkä ihminen.
Väite perustuu siihen, että telinevoimistelussa pienen ihmisen painopiste on lähempänä pyörimisakselia,
mikä helpottaa liikkeiden tekemistä. Naisvoimistelijoiden lajianalyysi on samaa mieltä
Hulmin kanssa - oikeanlaisista kehon mittasuhteista on apua. Telinevoimistelija,
joka on ruumiinrakenteeltaan optimaalinen, on helpompi hallita liikkeitään kuin pitkän
telinevoimistelijan. Tuomarien arvostelemassa lajeissa, kuten voimistelu, pärjäämiseen voi
lisäksi vaikuttaa mittasuhteiden ja pituuden lisäksi myös muut ulkoiset tekijät, riippuen
esimerkiksi tuomarin henkilökohtaisesta mieltymyksestä.
ja hoikalla ruumiinrakenteella pärjää lajissa paremmin, kuin esimerkiksi pitkä ihminen.
Väite perustuu siihen, että telinevoimistelussa pienen ihmisen painopiste on lähempänä pyörimisakselia,
mikä helpottaa liikkeiden tekemistä. Naisvoimistelijoiden lajianalyysi on samaa mieltä
Hulmin kanssa - oikeanlaisista kehon mittasuhteista on apua. Telinevoimistelija,
joka on ruumiinrakenteeltaan optimaalinen, on helpompi hallita liikkeitään kuin pitkän
telinevoimistelijan. Tuomarien arvostelemassa lajeissa, kuten voimistelu, pärjäämiseen voi
lisäksi vaikuttaa mittasuhteiden ja pituuden lisäksi myös muut ulkoiset tekijät, riippuen
esimerkiksi tuomarin henkilökohtaisesta mieltymyksestä.
Aivan toisena ääripäänä pienelle naisvoimistelijalle Hulmi esittää kirjoituksessaan
tilaston: “jos olet terve, yli 213 cm (7 jalkaa) pitkä ja 20–40 -vuotias amerikkalaismies,
pelaat 17 % todennäköisyydellä NBA:ssa koripalloa.”
Näiden ja muiden tilastojen pohjalta, todetaan blogikirjoituksessa, että pituudella on väliä.
Mutta vain keskiarvotasolla.
tilaston: “jos olet terve, yli 213 cm (7 jalkaa) pitkä ja 20–40 -vuotias amerikkalaismies,
pelaat 17 % todennäköisyydellä NBA:ssa koripalloa.”
Näiden ja muiden tilastojen pohjalta, todetaan blogikirjoituksessa, että pituudella on väliä.
Mutta vain keskiarvotasolla.
Jyri Salonen kirjoittaa Jyväskylän ylioppilaskunnan lehdessä, Jylkkärissä,
samasta aiheesta ja nostaa esille esimerkin kautta keskiarvon. Jutun mukaan ennen pikajuoksijalla
oli ihannemitat ja nykyään on melkein lyhyen viivottimen verran ihannetta pidempi Usain Bolt.
Sekä Hulmin kirjoitus että muut lähteet olivat kaikki yhtä mieltä siitä, että optimaalisista
kehon mittasuhteista on apua, mutta pelkät mittasuhteet eivät ole koko tie ja totuus.
Kuka tahansa voi oppia melkein mitä tahansa, menestyä voi optimaalisista mittasuhteista huolimatta
ja pelkkä pituus ja mittasuhteet eivät takaa mitään.
samasta aiheesta ja nostaa esille esimerkin kautta keskiarvon. Jutun mukaan ennen pikajuoksijalla
oli ihannemitat ja nykyään on melkein lyhyen viivottimen verran ihannetta pidempi Usain Bolt.
Sekä Hulmin kirjoitus että muut lähteet olivat kaikki yhtä mieltä siitä, että optimaalisista
kehon mittasuhteista on apua, mutta pelkät mittasuhteet eivät ole koko tie ja totuus.
Kuka tahansa voi oppia melkein mitä tahansa, menestyä voi optimaalisista mittasuhteista huolimatta
ja pelkkä pituus ja mittasuhteet eivät takaa mitään.
Maria H. & Maria P.
Kommentit
Lähetä kommentti